Bugg

Maailmalla suosittu jitterbug rantautui Ruotsiin 1960-70-luvulla, ja siitä muokattiin heti ruotsalaiseen iskelmä- ja pop-musiikkiin istuva tanssi, bugg, josta tuli ruotsalaisten oma rock'n'swing-tanssi.

Tanssi on vauhdikasta ja siinä liikutaan paljon. Buggin askellus on yksinkertainen perustuen puhtaasti tavallisiin kävelyaskeliin ja pääosassa ovat vienti ja seuraaminen. Buggia voidaan tanssia joko edeten lattialla vastapäivään tai paikallaan tanssien. Haastetta tuovat nopeasti etenevät monimutkaisetkin kuviot sekä musiikin tempon vaihtelevuus. Bugg perustuu muiden rock'n'swing-tanssien tavoin vapaaseen vientiin. Bugg on tanssilavoiltakin tuttu paritanssi.

Bugg on Suomen Tanssiurheiluliiton lajeista uusin: se sai virallisen lajin aseman 1.1.2005.

Lindy hop

Lindy hop on iloinen ja hullutteleva paritanssi, jota tanssitaan hitaaseen ja nopeaan swing-musiikkiin. Lindy hopin liike on joustavaa eli baunssaavaa. Tanssi on improvisoitua ja se perustuu viemiseen ja seuraamiseen sekä parin väliseen aktiiviseen kommunikointiin.

Lindy hop on yksi vanhimmista swing-lajeista, joita tanssitaan vielä tänä päivänä. Lajin syntyyn vaikutti suuresti muun muassa 1920-luvun muotitanssi charleston. Lindy hop on 1900-luvun vaihteesta alkaen tanssittujen erilaisten tanssien yhdistelmä. Lajia tanssi ensimmäisenä Amerikan musta väestö Harlemin jazz- ja swing-klubeilla. Suurelle yleisölle laji tuli tutuksi Hellzapoppin'-elokuvan (1941) myötä. Lajina lindy hop on sama kuin nimellisesti enemmän tunnettu jitterbug, jota valkoinen kansanosa tanssi 1940-luvulla big bandien kulta-aikana.

Boogie woogie

Boogie woogie on energinen ja iloinen tanssilaji, jossa musiikintulkinta on suuressa roolissa. Laji on improvisoitua paritanssia eli perustuu viemiseen ja seuraamiseen. Oleellista on musiikkiin eläytyminen, improvisointi ja tulkinta.

Boogie woogiea tanssitaan alkuperäiseen rhythm'n'blues- ja swing-pohjaiseen rock'n'roll-musiikkiin kaikilla musiikinnopeuksilla ja avoimessa tanssiotteessa. Boogie woogiessa on 50-luvun tunnelmaa ja rock'n'roll -musiikin asennetta.

Nykyään boogie woogie on hyvin suosittua niin kilpatanssina kuin sosiaalitanssinakin Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Vuonna 1995 Suomen Tanssiurheiluliitto hyväksyi boogie woogien mukaan kilpatanssiperheeseen omaksi erillislajikseen.

Fusku

Fusku on suomalaisten oma tanssilavoilta tuttu rock'n'swing-tanssi. Se muotoutui 1950-luvulla jiven pohjalta suomalaiskansalliseksi, mutkattomaksi lavatanssiksi. Sitä tanssitaan tanssilavoilla edelleen jiven rinnalla swing-, rock'n'roll- ja iskelmämusiikkiin, josta löytyy painoero parittoman ja parillisen iskun välillä.

Fuskun tyyli vaihtelee Suomessakin paikkakunnittain ja maakunnittain. Se on mukavan helppo ja kaikessa yksinkertaisuudessaan monipuolinen tanssi, jonka avulla omaksuu mutkattomasti ja huomaamatta rock'n'swing-tanssien viennin ja seuraamisen sekä tanssin liikkeen. Fuskussa on sama askellus kuin foxissa (hidas-hidas-nopea-nopea). Polvet ja nilkat tekevät jokaisella askeleella joustoa.

Rockabilly

Rockabilly on vapaasti viety ja improvisoitu paritanssi, joka syntyi 1950-luvun puolivälissä ja jota tanssitaan 50-luvun tyyliseen nopeaan rockabilly-musiikkiin. Rockabilly-tanssin tärkeimpinä elementteinä voidaan pitää rentoa rock-meininkiä ja asennetta, muodoltaan näennäisen miehekästä vapaata vientiä, joka iskulle tehtävää alaspäin suuntautuvaa joustoa, seuraajan rotaatioliikettä eli ns. twistiä ja muilta osin suhteellisen vapaata askellusta.

Laji syntyi 50-luvulla biletanssina. Se on tätä edelleen, mutta nykyisin sitä harrastetaan myös itse tanssin takia ja lajissa myös kilpaillaan.

Rockabilly yhdistelee vaikutteita countrysta (hillbilly-musiikista), rhythm'n'bluesista ja rock'n'rollista.

Hidas valssi

Lavoilla tanssittava hidas valssi on rauhallisen keinuva ja kauniisti eteenpäin liitävä tanssi. Valssi on kolmijakoinen tanssi eroten tältä osin muista tanssi- ja musiikkilajeista. Hitaan valssin askel ja kuviot eroavat perinteisestä valssista. Hitaaseen valssiin kuuluvat vahvat nousut ja laskut ja ilmavasti pyörivät kuviot.

Hidas valssi, toiselta nimeltään englantilainen valssi, on kilpatansseista kenties tunnetuin. Kyseessä on pehmeä ja rauhallinen tanssi, jolle ominaisia piirteitä ovat nousut ja laskut. Valssin hidas rytmi lisää tanssin vaativuutta. Hyvä vartalonhallinta on olennainen osa valssin oikeaoppista tanssimista.

Valssi

Valssi on perinteinen tanssi tanssilavoilla ja esimerkiksi häissä. Lavatanssit yleensä alkavat ja päättyvät valssiin. Valssia tanssitaan kolmijakoiseen musiikkiin. Valssille on tyypillistä musiikinmukainen keinunta. Perusvalssissa liikutaan syliotteessa eteenpäin ja pyöritään oikealle ja vasemmalle.

Humppa

Humpassa käytetään sambasta tuttua kolmiaskelta, joka rytmitykseltään kuvataan yks-ja-kaks. Humpalle on ominaista voimakas jousto ylös ja alas. Humppaa tanssitaan suljetussa otteessa. Muita tapoja tanssia humppaa ovat kävely- ja kuviohumppa. Kävelyhumpan perusaskel on nimensä mukaisesti kävelyaskel. Tyylinä voi olla korkeampi jousto, jolloin tapa tehdä askellusta muistuttaa hieman hölkkää. Kuviohumpassa tehdään etenevän kävelyaskelluksen aikana erilaisia tanssikuvioita.

Polkka / swing-polkka

Polkka on kansantansseista tuttu, vauhdikas tanssi. Polkassa paino on päkiöillä ja polvet ovat suorina, mutta nilkat joustavat voimakkaasti. Perusaskeleeseen kuuluu tasahyppy, askel ja ponnistus. Polkassa tanssipari liikkuu tanssisuunnassa syliotteessa kylkijohteisesti.

Swing-polkka on polkasta kehittynyt kädenalitanssi, johon voi ottaa vaikutteita niin fuskun kuin muidenkin kädenalitanssien kuvioista.

Foksi

Foksia voisi sanoa tanssilavojen yleistanssilajiksi, koska se sopii lähes kaiken tasajakoisen musiikin tanssimiseen. Se sopii erittäin hyvin aloituslajiksi tanssiharrastuksen aloittamiseen. Foksi on iloisen joustavaa ja siinä on selkeä ylöspäin suuntautunut jousto. Perusaskel on monille tuttu hidas-hidas-nopea-nopea.

Kilpatanssina foxtrot on sulavaliikkeinen sekä liukuva vakiotanssi. Foxtrotille tyypillinen liukuvan pehmeä liike syntyy jalkatyöskentelyn sekä tanssille ominaisen rytmin yhteistuloksena. Tästä syntyvät myös tanssille ominaiset pehmeät nousut ja laskut.

Tango

Tango on suurien tunteiden tanssilaji, jonka askelissa on tasaisuutta ja hallittua voimaa. Lavoilla tanssitaan pääasiassa ns. suomalaista tangoa. Tangossa perusrytminä tanssitaan hidas-hidas-nopea-nopea. Tangolle tyypillisiä ovat pysähdykset ja taivutukset. Muita tangomusiikkiin tanssittavia lajeja ovat wanha tango ja argentiinalainen tango. Uusin laji on fuusiotango, jossa
yhdistetään tangomusiikkiin elementtejä rumba-bolerosta, ns. hitaista, paso doblesta ja muista lattareista mahdollistamaan musiikintulkinnallisesti monipuolista ja nautinnollista tanssia.

Tango on peräisin Argentiinasta ja sen liikekieli eroaa paljon muista vakiotansseista. Tangossa ei tehdä nousuja tai laskuja eikä kallistuksia. Liike on vahvaa, terävää ja yllätyksellistä.

Jenkka

Jenkka on perinteinen suomalainen seuratanssi. Tyypillistä sille on eteneminen hyppyaskelin ja pyörinnät parin kanssa oikealle ja vasemmalle. Sitä sanotaan myös hyppyjenkaksi. Hyppyjenkkaa voidaan tanssia myös tekemällä kuvioita. Askeleiden rytmitys: askel-askel-hyppy, askel-askel-hyppy, hyppy-hyppy-hyppy-hyppy.

Jenkkaa voidaan tanssia myös muilla tyyleillä. Kävelyjenkassa perinteisen jenkan hyppyjen sijaan liikutaan eteenpäin ja pyöritään kävelyaskelin. Tässä voidaan käyttää mukana monenlaisia kuvioita. Jenkkaa voi tanssia myös väkijoukon muodostamassa jonossa letkajenkkana tai kahden parin valjakkojenkkana.

Cha cha

Cha cha on rytmillisesti nuorin latinalaistanssi ja se on yleisimpiä lavoilla tanssittavia lattareita. Cha chan nimen on kerrottu tulevan rahinasta, joka kuului tanssivien ihmisten sandaaleista heidän tanssiessaan. Cha chan liikekieli on terävää ja vauhdikasta. Vartalon käyttö on tärkeää ja lantion liike syntyy napakasta askelluksesta ja jalan ojennuksesta. Cha chassa käytetään paljon samoja kuvioita kuin rumbassa.

Rumba/rumba-bolero

Rumba on kuubalaisperäinen tanssi, joka on rytmiltään hitaampi kuin muut lattaritanssit. Musiikin hitaus antaa tanssijalle mahdollisuuden näyttää osaamistaan, esimerkiksi vartalonliikettä, jossa korostuu varsinkin lantion käyttö.

Seuratanssina rumba on rumba-boleroa, jolloin bolero-nimellä korostetaan sen eroa kilpatanssin rumbasta. Seuratanssissa rumban perusaskel toteuttaa rytmitystä hidas-nopea-nopea ja askelikko aloitetaan musiikin tahdin 1. iskulta. Kilpatanssina rumbassa liikutaan iskulla 2.

Samba

Samban juuret ovat Brasiliassa ja se on luonteeltaan iloinen karnevaalitanssi. Samballe ominaista on sykkivä vartalon jousto. Joustoliike eli baunssi ilmenee tanssin sitkeytenä. Rytmityshokemana sambassa on yks-a-kaks. Samballe tyypillisiä kuvioita ovat erityyppiset juoksut sekä sambakävelyt.

Yksi samban muodoista lavoilla on samba-swing, jossa tanssitaan samban askelin fuskusta tuttuja kuvioita.

Salsa

Salsa on vauhdikas paritanssi, jota tanssitaan pääosin paikoillaan. Salsan rytmitys on nopea-nopea-hidas. Salsalle ominaista on tanssin ilo, leikittelevä asenne, rento vartalonliike ja erilaiset kädenalituskuviot

Jive

Jive on fuskua askelikoltaan ja myös tekniikaltaan vaativampi, mutta tanssikuvioinniltaan samankaltainen avoimen otteen tanssi, jota tanssitaan svengaavaan musiikkiin. Lavoilla tanssittavassa jivessä käytetään niin fuskun kuin kilpajiven kuvioita.

Kilpatanssina jive on nopeatempoinen, iloinen tanssi, jonka perustana on lantion swing-liike, terävät potkut sekä pomppiva liike. Jivessä on lupa leikkiä ja viihdyttää yleisöä mm. humoristisilla ja koomisillakin liikkeillä.

Lavis®

Lavis®-lavatanssijumppa on uusi hauska, helppo ja hikinen liikuntamuoto, jota tanssitaan ilman paria. Tunnilla tanssitaan tuttuja lavatanssilajeja kuten humppaa, valssia, polkkaa, foxia, salsaa, jenkkaa, rock/jivea, cha chaa ja sambaa. Tunnilla opit eri lavatanssiaskeleiden perusteita. Lavis® on niin mukavaa, että et edes huomaa kuntoilevasi. Lavis®-lavatanssijumpn periaattisiin kuuluu, että tanssiaskeleet ja koreografiat ovat niin helppoja, että mukaan pääsee tottumattomampikin tanssija. Tunnilla käydään monipuolisesti läpi eri lavatanssilajeja ja jokainen löytää tunnilta omat tähtihetkensä.